Logokilpailun satoa (Mitä näet Diversitas Oy:n logossa?)

Kun nettisivuni avattiin, julkistin blogissani kilpailun: Mitä näet yritykseni logossa. Vastauksia on tullut useita, toinen toistaan oivaltavampia. Näitä on ollut ilo lukea.

Voittajaa ei ollut helppo poimia, kun joukossa oli niin monta upeaa.

Ja mitään oikeaa vastaustahan kysymykseen ei ollut. Mitä itse kuitenkin toivon yritykseni logon ilmentävän, ovat yhteistyö ja se, miten tiimi on moninaisten osiensa summa. Vahva ketju, jossa jokainen on tärkeä. Kukaan ei yksilönä ole täydellinen – mutta tiimi voi sitä olla. Kun logosta löytää ihmiset ringissä, voi löytää myös sen, miten jokainen tuo mukanaan kolmenlaista älykkyyttä: pään, sydämen ja kehon/toiminnan. Kun nämä ovat läsnä ja jokainen tuo parastaan, tiimi voi saavuttaa yhteisen flown, jossa ihmeitä tapahtuu ja joka vie eteenpäin. Saadaan aikaan liikettä oikeaan suuntaan, jotain toimivaa ja usein yllättävääkin. Yhdessä tekemisessä ovat länsä ilo, kauneus ja rakkaus.

Sanassa DIVERSITAS näkyvät kahdet kasvot ilmentävät kommunikaatiota, syvää yhteyttä ja kumppanuutta. Luottamuksellista suhdetta. Keskeisiä coaching-taitoja: kontaktia, kunnioitusta, kiinnostusta, kuuntelua, katselua, kysymyksiä, kyseenalaistusta ja kannustusta. Läheisyyttä ja etäisyyttä, joita meistä jokainen kaipaa omalla tavallaan.

 

Alla vielä kooste upeista vastauksista:

“People, hearts and a flower.”

”Yrityksesi logossa näen rakkautta ja sydämiä.”

”Siinähän on ihan selvästi 9 hyvää tyyppiä.”

Jatkuvuutta ja yhteistyötä, jossa jokaisen panos on yhtä tärkeä.”

”Näen kuvassa joukon ihmisiä, joilla oikeat kädet ovat ojennettuina yhteistyöhön.”

”Logosihan on aivan selvästi ihmisvoimalaitoksen ratas, joka tuottaa ihmisenergiaa!”

”Logossasihan on leveäharteinen sydämellinen porukka huutamassa porukkahuutoa.

”Näen ihmisiä ringissä. Toinen toistensa tukena. Samanlaisia, mutta kuitenkin erilaisia. Ihmisiä sydämellä.”

”Minä näen logossa yhtenäisen tiimin ihmisiä, joilla on suuri sydän. Ajattelin, että he tekevät yhdessä työtä suurella sydämellä.”

”Logossasi näen ihmisyhteisön muodostaman rattaan, joka näyttäisi pyörivän vastapäivään – luulenpa, että Diversitaksen tarkoitus on saada suunta muuttumaan myötäiseksi.”

”Logossa näen kukan, ihmisiä yhdessä kaulakkain, siinä ei ole erillisyyttä vaan kaikki on ‘samassa kimpussa’, yhteydessä tai oikeastaan yhtä. Ja siellä tekstissäkin ne kaksi ovat kasvokkain, yhteydessä.”

”Ensimmäinen on yhdeksän ihmistä piirissä ja tekstissä kaksi henkilöä katsovat toisiaan. Lisäksi näen sydämiä ja onhan siinä myös valkoinen kukka. Sitten abstraktimpia asioita, joita siinä näen on luottamus, ystävyys/kumppanuus, kunnioitus, empatia, ymmärrys sekä ilo.”

”Ja mitäkö näen logossasi. Näen yhteistyötä, jota tehdään suurella sydämellä. Näen paljon liikettä ja eteenpäin menemistä, joka tulee yhteisestä päämäärästä. Kun kaikki pitävät yhdessä kiinni pelastusrenkaasta, se kannattelee kaikkia, ja yhdessä ollaan vahvoja.”

”9 hengen tiimi luo tiiviin ja toimivan työyhteisön, jossa jokainen tukee toinen toisiaan, mutta jossa jokainen on oma yksilönsä. Yhteisön ilmapiiri on avoin. Toimiva yhteisö on kuin kukka, jossa kaikki saavat kukkia ja ravita toinen toisiaan. Yrityksen nimessä kaksi ihmistä katsoo toisiinsa turvallisen etäisyyden päästä.”

”Logossa näkyy porukka, jolla toinen käsi on viereisen kaverin selän takana tukemassa häntä ja toinen käsi toisella puolella olevan kaverin kädessä yhdessä tekemisen merkiksi. Jokaisella näkyy suuri sydän, joka on keskeistä yhdessä tekemisessä. Kasvot ovat koko porukalla käännetty kohti taivasta – unelmia kohden.”

”Logosi on todella hyvä ja minulle siitä tulee spontaanisti mieleen:
– paljon rakkautta ja välittämistä
enneagrammin yhdeksän hyvää tyyppiä
– kaikki yhden ja yksi kaikkien puolesta”

”Näen logossasi oikeastaan koko maailman. Kaikki me ihmiset (koostuen yhdeksästä eri tyypistä) vaikutamme tavalla tai toisella toinen toisiimme eli muodostamme ketjun. Kuvan ihmisten rintaan muodostuu puolikas sydän, sydän – joka on ihmisessä tärkeintä. Logo voisi kuvastaa myös vaikka kukkaa tai lumihiutaletta: luonnostaan täydellistä muotoa, kokonaisuutta ja jatkuvuutta. Eli me kaikki ihmiset muodostamme luonnostaan täydellisen kokonaisuuden, mutta tarvitsemme tietysti Diversitaksen apua sen saavuttaaksemme. I-kirjaimissa olevat kasvot haluavat kommunikoida keskenään (mutta ovat kyllä suomalaistyyliin aika kaukana toisistaan!). Tiivistäen: näen logossa kokonaisuuden, jatkuvuuden, keskinäisen riippuvuuden, kaiken täydellisyyden ja kauneuden.”

”Logosi on nykyaikainen, selkeä sekä dynaaminen. Muotokieleltään se on kaunis, koristeellinen ja mystistä voimaa sisältävä symboli. Pyöreämerkki on ajaton ja monikäyttöinen sekä kansainvälisesti kaikkialla positiivinen. Näen siinä mahdollisuuksia myös animaatioon sähköisessä mediassa (Vahvan muotokielen ja tunnistettavan värin ansiosta tunnus pysyy kuitenkin eri variaatioineen yhtenäisenä.). Lisäksi tunnus luo eläväisen ja positiivisen mielikuvan toiminnastasi.

Tunnus kuvaa myös selkeää rytmiä mikä on mielestäni yksi tärkeimpiä elementtejä elämän- ja työmaailmanhallinnassa. Keskiötä pitkään ja tarkkaan katsoessa syntyy kineettinen liike myötäpäivään mikä viestii kehityksestä. Samoin logon hahmojen yhtenäisyys ja niiden keskinäinen asettelu kuvastaa hyvin ryhmähenkeä, yhteenkuuluvuudentunnetta, yhteisöllisyyttä ja positiivista yhteishenkeä. Pidän myös hahmojen osien muodoista ja niiden käsimäiset kärjet tekevät logosta kolmiulotteisen. Tämä toi mieleeni että tästä voisi myös helpolla tehdä korun/mitalin/pinssin mikä voisi toimia osalle ihmisistä kannustimena.

Logon väri on onnistunut valinta! Turkoosinsininen on sinivihreä väri joka vie mieleni Turkin turkoosien kivien pariin. Riittävän voimakas mutta ei liian hyökkäävä. Tämä turkoosinsävy on hyvin energinen mutta samalla rauhoittava. Lisäksi syaani (turkoosi) on nyt todella trendikäs. Tunnuksen turkoosi väri liitetään väripsykologiassa luovuuteen ja uudistumiseen.”

Näiden joukosta en kyennyt valitsemaan vain yhtä voittajaa vaan kolme. Onnea Janne, Pauliina ja Tuija! Olen teihin yhteydessä palkintoon eli coaching-sessioon liittyen.

 

Diversitas-logon ja nettisivujeni designista parhaimmat kiitokseni Latelle!
Lauri Huusko, LateDesign
www.latedesign.fi

 

Minä vieraskynänä – BLOG: On the importance of questions and not knowing

This blog has already been published on May 21 on Global Leadership Foundationin website:

***

On the importance of questions and not knowing

One of the most important aspects of being a leadership coach – or indeed a leader – is a willingness to continually learn and continually improve the way we work. Two experiences have emphasised this for me, both having a very strong effect on the approach I take to my coaching. Despite many years of experience as a coach, and a trainer of coaches, I now see the coach’s role from a different perspective.

The first experience was with the Global Leadership Foundation, and was the opportunity to take part in a Quantum Think program hosted by Alan Collins. Central to the program was the question, “What do you really want?”. For many years I had set myself goals and targets based on asking myself ‘what do I want’ or ‘what do I want next’. Adding just this one word – ‘really’ – changed this basic question into one I could no longer easily answer. And that was where the power came from.

Not being able to answer the question forced me to think. It sent me on a quest deep within myself. What did I really want and need? At work, in life. In my most important relationships. I thought about this for weeks and months, and after the initial pain of not being able to answer the question I started to enjoy the process and see the power in just repeating the question. I started to accept the fact that there was no quick answer and appreciate that I had been invited to explore something very important, and that this process was not be rushed. The question kept working it’s magic in me.

The second experience was a Transformative Coaching workshop run by Richard A. Bowell (author of What is next – A template for real change). This training taught me more about the value of ‘not knowing’. I started to appreciate how we can only advance our thinking by having the patience to stay in a state of ‘not knowing ’ as long as is necessary. Richard strongly encouraged us to look for answers inside ourselves – not by reading another book or listening to experts, nor even by focusing on what we already know ourselves. Rather, he wanted us to put all that aside and explore the ‘not knowing’ with a curious mind and questions.

During this workshop a group of experienced coaches simply started asking questions of each other, without trying to answer any of them – without trying to be the expert on anything. We found ourselves on a very powerful journey of learning. We learnt that, paradoxically, only asking questions did in fact provide answers – just not in the traditional way.

Anyone who has experienced personal coaching on any level – life coaching, career coaching, leadership coaching, etc. – will be aware of the role questions play in the coaching process. Coaches are taught the concept of the ‘empty head’ and the importance of ‘not knowing’. In other words, we are taught to approach our ‘coachee’ with a completely open mind. This leaves the asking of questions as one of the main tools in the coach’s bag.

There is a danger here, however. As a trainer of coaches, I’ve found that coaches can become fascinated with their own competency when it comes to asking questions. They can become even more enamoured by their ability to create quick and strong insights for their clients and move them rapidly to a planning stage. The coach might then guide their client towards commitments to actions which are only superficial, creating only attempts to change – not real, meaningful and sustainable transformation.

Another danger is that a coach sees themselves as ‘the one who has the questions’. To do this is to overlook what is perhaps the most powerful part of the coaching process – the point at which the coachee starts asking questions of themselves, getting curious about their own thinking. Coaches, and leaders with a coaching style, should be very sensitive about fostering this.

As a result of the two experiences I described earlier, I started to experiment with how asking questions without trying to answer them can be a very effective way to embrace the state of not knowing.

This has changed the way I coach. I pay much more attention to the questions my coachees ask themselves, and encourage the teams I coach to do the same. And more than ever I trust the innate knowing that can emerge from this approach.

My wish for coaches and leaders is to train themselves to have a very grounded presence, assisting them to  stay longer in a state of ‘not knowing’, to the point where it feels unpleasant or even threatening. To learn something new, to solve complicated challenges, we need to become comfortable with this. For new knowledge to emerge, one must first give up knowing it all, and even wanting to know it all.

Humans have an exploratory instinct that we can see beautifully in children. We are not meant to lose this gift of curiosity but unfortunately as adults we often do.

When it comes to my own questions, I still haven’t answered the big one completely. I still keep searching for my Big Dream. Yet simply asking the question ‘what do I really want?’ has already led me to change my life in a big way, both personally and professionally. I encourage you to find comfort and insight in your ‘unanswerable’ questions too.

global

Continuing from the theme of last month’s post, ‘Listening without interrupting’, this time we welcome another guest contributor. Sari Ajanko-Salin is a leadership coach (an ICF Professional Certified Coach) and trainer of coaching skills as well as being a Global Leadership Foundation Fellow. She lives and works in Finland.

IEA-konferenssissa Portugalissa

IEA-konferenssi Portugalin huhtikuussa oli jälleen hieno kokemus. Koolla oli noin 160 enneagrammiyhteisön innokasta jäsentä, 26 maasta.

Leila Valtosen ja Laura Valtosen kanssa, eli suomalaisen EPTP-tiimin voimin, toteutimme työpajan ryhmäilmiöistä, ja saimme erittäin hyvää palautetta narratiivisesta työskentelyotteestamme. Osallistujamäärä yllätti meidät iloisesti, sillä workshop-tarjonta kaikkineen oli todella monipuolista ja mielenkiintoista. Oli hienoa jälleen kerran havaita, miten monipuolisia sovelluksia ja työskentelytapoja enneagrammi kutsuu esiin.

KILPAILU: Mitä näet yritykseni logossa?

Diversitas Oy:n logo kuvaa toimintani punaista lankaa ja tavoitetta.

Mitä (kaikkea) sinä näet?

Vastaa sähköpostiviestillä toukokuun loppuun mennessä.

Paras vastaus palkitaan henkilökohtaisella coaching-sessiolla.

Portugalin huhtikuu – IEA-konferenssiin lähdössä

Näiden kuvassa esiintyvien upeiden kollegoiden (Leila Valtonen ja Laura Valtonen) kanssa olemme lähdössä Portugaliin, Eurooppalaiseen IEA-konferenssiin
(IEA – International Enneagram Association). Meillä on siellä workshop, jonka aiheena ovat ryhmädynaamiset ilmiöt: Mitä tapahtuu – useilla eri tasoilla –
kun tulemme ryhmiin.

Portugalin konferenssiin on lähdössä monia muitakin ETNT-kollegoita, eli narratiivisia enneagrammiohjaajia, joiden kouluttajina tämä tiimi toimii. Meistä
löydät tarinaa myös sivuilta www.enneagrammia.fi.

Viimeisenä kolmena vuonna olen ollut mukana USA:n kansainvälisessä IEA-konferenssissa, mikä on aina valtavan hieno elämys. Ihmisiä eri aloilta ja elämän-
poluilta – ja kaikilla yhteinen kiinnostus enneagrammiin mallina, jota voi hyödyntää niin monessa: itsetuntemus, liike-elämän eri alueet, terapia, opetus,
vanhemmuus, henkinen ja hengellinen kasvu. On hauska päästä jälleen tapaamaan kansainvälisiä kollegoita tähän hieman pienempään, eurooppalaiseen
kokoontumiseen.

Ja siinä sivussa saada kokea se Portugalin huhtikuu…

Kuva on viime syksyltä, jolloin järjestimme kolme iltaa HelsinkiMission toiminnan tukemiseksi: Enneagrammilla yksinäisyyttä vastaan. Tulimme iloisesti
yllätetyiksi, kun meidän seuraamme ilmestyi jokaisena iltana yli 150 kuulijaa.

Diversitas Oy – Nettisivut esiin ja Facebook-sivut auki

Pitkään on näitä pitänyt pyöritellä. Ja miettiä, miten omaa tekemistään osaisi kuvata. Se kun on niin… Moninaista.

Ja samaan aikaan siinä on kuitenkin vahva johdonmukaisuus. Siihen kuuluu esimiesten ja johtajien tukeminen,
kaikin coachingin, sparrauksen ja valmennuksen tuomin keinoin. Siihen kuuluvat coaching-taitojen valmennukset,
niin ammatticoacheille kuin myös esimiehille ja johtajille, HR-tiimeille, mentoreille ja konsulteille. Tärkeänä
viitekehyksenä ratkaisukeskeisyys, positiivinen psykologia ja NLP.

Tekemisiini kuuluvat useat erilaisuusmallit (MBTI, Belbin tiimiroolit) ja muut johtajan kasvua tukevat mallit
ja raportit (360- palautteet, Hogan-johtajuuskompetenssit). Siinä näkyy oma johtamiskokemus ja halu ammentaa
siitä. Siinä näkyy kiinnostus niin tunneälyyn (Emotional Intelligence) kuin uudempi käsitemaailma tunneterveyden
(Emotional Health) ympärillä.

Siinä tuntuu erityisen pitkä ja antoisa matka narratiivisen enneagrammi-työskelyn parissa, ja sittemmin ETNT-
ohjaajien kouluttaminen.

Siihen kuuluu pyrkimys haastaa itseään uuteen, viedä omaa coaching- ja valmennusosaamistaan aina syvemmälle.
Kysymys siitä, millaiset coachingin ja valmennusten muodot ovat vaikuttavimpia, syvää muutosta aikaansaavia.